MAINOS

Sähköpantaa ei voi käyttää oikein

Erikoisartikkeli

Kirjoittanut Jirka Vierimaa, eläinten oppimisen ja käyttäytymisanalyysin asiantuntija. Lue lisää

Tiivistelmä:

  • Sähköpanta on voimakas rankaisukeino, jonka avulla haasteellisimpien koiraongelmien uskotaan poistuvan.
  • Sähköpantoja käyttävät niin lemmikkikoirien omistajat kuin työkoirien kouluttajat.
  • Missään oppilaitoksessa ei voi suorittaa tutkintoa eläinten rankaisemisesta.
  • Koiratutkimuksissa sähköpanta ja koiran rankaiseminen muilla tavoin ovat osoittautuneet koirille monin tavoin haitallisiksi.
  • Rankaisemisesta on tullut ihmisille tapa ennen kuin sen todellisia vaikutuksia on selvitetty ja ymmärretty.
  • Sähköpannan avulla kouluttaminen ei ole tehokkaampaa kuin palkkioiden avulla kouluttaminen. Tämä koskee sekä työkoirien että lemmikkikoirien kouluttamista.
  • Voimakkaat rankaisukeinot eivät ole tutkimusnäytön perusteella toimivia koirien koulutuksessa, ja myös lievemmät keinot lisäävät koirien aggressiivisuutta.

Johdanto

Koirien kouluttamiseen on muodostunut paljon erilaisia menetelmiä ja uskomuksia, jotka eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Yksi uskomuksista on, että koiran rankaiseminen toimii tehokkaasti käyttäytymisongelmien poistamiseen. Tässä artikkelissa valotan rankaisemista tutkimustulosten avulla. Käytän yhtenä esimerkkinä sähköpantaa.

Koiranomistajat näyttävät edelleen uskovan rankaisukeinojen toimivuuteen, koska niiden valikoima on todella monipuolinen. Koirien käyttäytymisen hallintaan rankaisemisen avulla on kehitetty erilaisia välineitä, joista etenkin sähköpantoja väitetään tehokkaiksi ja turvallisiksi.

MAINOS

Suomalaisetkin koiranomistajat voivat ostaa koiratarvikeliikkeistä sähköpantoja, joita myydään toistaiseksi tulkinnanvaraisen eläinsuojelulain nojalla. Suoraan sähköiskun antamisesta puhumisen sijaan myyntipuheessa käytetään esimerkiksi termejä staattinen muistutus, shokki, värinä tai impulssi. Ilmaisutavoista huolimatta kyse on koiraan kiinnitettävistä ja sille sähköiskuja antavista laitteista.

Voit tutustua Suomen eläinsuojelulain kohtaan 12 § täällä ja eläinsuojeluasetuksen kohtaan 13 § täällä. Voit huomata, että sähköpantaa ei ole välineenä erikseen kielletty. Lakia voi siis kierosti tulkita ajantasaista tutkimustietoa sivuuttamalla siten, että sähköpannan käyttäminen olisi oikeutettua, jos se ei tuota tarpeetonta kipua tai kärsimystä koiralle. Tässä kohdassa eläinsuojelulakimme on auttamatta tutkimustiedon jäljessä – sähköpanta ei missään olosuhteissa lisää koiran hyvinvointia, ei psyykkisesti eikä fyysisesti.

Koiran rankaiseminen yhdistää lemmikkikoirien omistajia ja työkoirien kouluttajia. Koirien kouluttaminen nähdään näissä yhteyksissä usein koiran käyttäytymisen kontrollointina. Uskomukset etenkin rankaisemisen äärimuotojen tehokkuudesta ovat valuneet työkoirien koulutuksesta koirakentille ja suuremman yleisön käsiin. Sähköpantaa väitetään edelleen tehokkaaksi koulutusvälineeksi, kunhan se on oikeissa käsissä ja koira sellaista käsittelyä itselleen vaatii.

Tieteellisessä tutkimuksessa koirien rankaisemista voidaan puolueettomasti verrata palkitsemisen kanssa. Tutkimustuloksia ei saa vääristää tai kaunistella, vaikka tutkija uskoisi rankaisemisen ylivertaisuuteen, ei välittäisi eläimistä lainkaan tai vaikka hän pitäisi eläinten rankaisemista äärimmäisen tuomittavana ja julmana toimintana.

Emeritusprofessori Marc Bekoffin mukaan meillä olisi käytössämme jo tarpeeksi tutkimustietoa, jotta voisimme parantaa eläinten hyvinvointia merkittävästi.1 Silti koirien rankaisemista esimerkiksi luoksetulon opettamisessa tutkitaan edelleen, koska rankaisumenetelmien käyttö on hyvin yleistä. Lisäksi niiden käytöllä on merkittäviä vaikutuksia eläinten hyvinvointiin ja ihmisten turvallisuuteen.

MAINOS

Koiran rankaiseminen ei ole asianmukainen tai turvallinen tapa kouluttaa koiraa. Tieteellinen tutkimus antaa tälle väitteelle vahvan tuen. Esimerkiksi käyttäytymistieteilijä Murray Sidmanin mukaan rankaisemisen merkittävin ongelma on, että se otettiin yleisesti yhteiskunnalliseen käyttöön ennen sen haittojen ja etujen tarkkaa selvittämistä.2 Albert Banduran psykologian alan tutkimustyö puolestaan osoittaa, millaiset mekanismit saavat ihmisen ajattelemaan, etteivät moraaliset säännöt päde juuri hänen tilanteeseen.3, 4

Voidaan siis päätellä, että myös koirien rankaisemisesta tuli normaali ja hyväksyttävä tapa ennen sen haittavaikutusten tuntemista. Nyt on korkea aika ymmärtää vuosikymmenien aikana kertynyttä perustutkimusta ja keksiä käytännössä jokaiseen tilanteeseen vaihtoehto koiran rankaisemiselle.

Olen kerännyt tähän artikkeliin ensisijaisesti sähköpannan käyttämiseen ja ohella koiran rankaisemiseen liittyviä koiratutkimuksia ja tutkimuskatsauksia. Huomaa, että puutteellisesta lainsäädännöstä huolimatta Suomi on tässä asiassa edistyksellinen maa, sillä meillä monien varsinaiseen sähköpantaan liittyvien tutkimusten toteuttaminen olisi lainsäädännöllisesti ja tutkimuseettisesti mahdotonta.

Olemassa oleva tieteellinen tutkimus antaa sähköpannan käyttämiselle ja koiran rankaisemiselle reilun kilpailuasetelman palkitsemiseen perustuvia menetelmiä ja eläimiin kohdistuvaa myötätuntoa vastaan. Kun tulokset ratkaisevat, kumpi on lopulta vahvempi?

Väite 1: Sähköpanta on osaavissa käsissä erinomainen väline

Sähköpannan käyttöä suositellaan usein vain osaaville kouluttajille ja ammattilaisille. Tässä väitteessä kuitenkin huomioitava eräs oleellinen seikka, joka osoittaa väitteen ontuvan todella pahasti: Eläinten rankaisemisesta ei voi saada virallista tutkintoa missään oppilaitoksessa.

“Ammattilainen” on silloin väistämättäkin ammattilainen jossain aivan muussa asiassa kuin eläinten oppimiseen ja kouluttamiseen liittyvässä ammatissa. ”Osaavissa käsissä” voi tarkoittaa ketä tahansa, joka tämän oikeutuksen itselleen katsoo jostakin syystä sopivaksi.

Sähköpannan käytön vaikutuksia koirien koulutuksessa on tutkittu maailmalla tieteellisin menetelmin esimerkiksi viranomaisten ja metsästäjien käytössä sekä luonnonvaraisten eläinten suojelemisen tarkoituksessa. Juuri nämä tärkeänä, oikeutettuna ja virallisena pidetyt tahot ovat toimintansa avulla auttaneet tutkijoita keräämään sen tietomäärän, mitä koiran hyvinvoinnille haitallisten sähköpantojen kieltämiseen ja käytöstä poistamiseen tarvitaan.

Eläinten hyvinvointiasioita ajava ESVCE-järjestö (European Society of Veterinary Clinical Ethology) suositteli vuonna 2018 laatimassaan katsauksessa5, ettei sähköpantoja tulisi niiden merkittävien haittojen ja vähäisten etujen vuoksi käyttää lainkaan. Järjestö koostuu eläinalalla työskentelevistä koulutetuista ammattilaisista:

“Sähköpantojen käyttämistä ei voida suositella käyttäytymisongelmien hoitoon, koska ne eivät muuta ongelmien syytä. – – Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan, sähköpannan avulla kouluttamiseen liittyy lukuisia hyvin tunnettuja riskejä koskien koirien terveyttä, käyttäytymistä ja hyvinvointia.”

Sähköpantoja on helppo markkinoida kuluttajille viimeisenä mahdollisena koulutuskeinona, jonka avulla erityisen vaativa koira saadaan erityisen vaativassa tilanteessa viimein tottelemaan. Sähköpannan avulla kouluttamisen jälkeen saatetaan esimerkiksi näyttää, kuinka koira heiluttaa häntäänsä. Tämä herättää ajatuksen, että koulutus on auttanut ja koira on nyt iloinen. Koiranomistajat ovat jopa raportoineet sähköpannalla kouluttamisen positiivisista tuloksista, vaikka ammattilaiset olisivat kouluttaneet heidän koiransa ainoastaan palkkioiden avulla.15

Tämä paljastaa kaksi asiaa. Ensimmäisenä sen, että koiraongelmia oman koiran kanssa pidetään aina hieman vaikeammin ratkaistavina kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja toiseksi puuttellisen käsityksen palkkioiden käyttämisestä koirien koulutuksessa.

Rankaisukeinojen tehokkuuteen liittyvien uskomusten kohdalla on aina muistettava koiralle eläinlajina tyypillinen elekieli. Kiihtyneen koiran häntä heiluu tunnetilan positiivisuudesta tai negatiivisuudesta riippumatta. Työhönsä koulutettu ammattilainen tietää, ettei yksittäinen ele kerro kokonaisuutta ja riitä koiran tunnetilan arviointiin.

Hännän heiluminen ainoana tulkittavana eleenä ei yksinkertaisesti kerro koiran olevan iloinen. Tunnetilan selittäminen tällaisten yksittäisten eleiden avulla peittää alleen sen faktan, että rankaisukeinojen avulla tottelemaan pakotettu koira ei ole iloinen koira. Kiihtynyt se kyllä on, sillä negatiivisilla kokemuksilla ja verenpaineen nousemisella on selvä yhteys.

Lemmikinomistajien näkökulmasta koiran kouluttaminen estää tapaturmien syntymistä. Heille toimivat ratkaisut eivät aina edes ole sitä, että ei-haluttu käyttäytyminen loppuisi.18 Siksi onkin ehdotettu, että koiranomistajat pitäisivät koiransa hihnaan kytkettyinä alueilla, joissa koiria ei kannata pitää vapaana.19 Toimivat ratkaisut ovat usein hyvin tavanomaisia. Ehdotankin, että järjenkäyttö, ei sähköpannan, on osaavissa käsissä hyvin tehokasta.

MAINOS

Väite 2: Rankaiseminen on vain väliaikaista, sähköpannan avulla lisäksi tehokasta ja vaaratonta

Sähköpannan käyttöä koiraongelmien poistamisessa puolustetaan ja perustellaan myös rankaisemisen tilapäisyydellä ja parempien vaihtoehtojen puuttumisella. Rankaisukeinoja puoltavissa perusteluissa ongelmista nopeasti eroon hankkiutuminen johtaisi siihen, ettei koiran tarvitse olla pitkään stressaantunut.

Väite sisältää väärinkäsityksen, että rankaisu opettaisi koiralle mitä sen halutaan tekevän. Tällainen ei tietenkään pidä paikkaansa, vaikka ihminen luultavasti aliarvioikin koiran älykkyyttä jatkuvasti. Rankaisu ei ole kuin delete-näppäin, joka poistaa ei-halutun käyttäytymisen pysyvästi näkyvistä ilman muita seurauksia. Koirat ovat eläviä olentoja, eivätkä koneita ja ne kokevat useampia asioita kuin mitä me pystymme havaintoihimme perustuen laskemaan. Kontrollin olemassaolo tai sen yleinen käyttäminen ihmisten maailmassa ei vielä tarkoita, että se olisi suoraan siirrettävissä myös ihmisen ja muiden eläinten väliseen vuorovaikutukseen.

Oppimisen kannalta katsottuna rankaiseminen vähentää näkyvää toimintaa. Sopivan voimakkaan sähköiskun avulla koirassa aiheutetaan reaktio, joka keskeyttää ei-halutun toiminnan nopeasti. Näin ollen sähköisku on oppimisen näkökulmasta rankaisu. Oppimisen näkökulma ei tarkoita, että rankaiseminen opettaisi jotain uusia taitoja tai että olisi sallittua unohtaa toisten oikeudet ja hyvinvointi. Sähköiskun tarkastelu rankaisuna on karkea ja ehdoton, tekninen selitys. Rankaiseminen käytännössä ei ole koskaan hyvä ja rakentava vaihtoehto, vaikka se johtaisi pintapuolisesti toivotulta näyttävään tulokseen.

“Rankaisemisen sivuvaikutukset muuttavat käyttäytymistä usein paljon merkittävämmin kuin rankaisemisen avulla ensisijaisesti tavoitellut vaikutukset.”2 – Murray Sidman

Sidmanin sitaatti tarkoittaa sitä, että ongelmat syvenevät hyvin todennäköisesti jo heti rankaisemisen jälkeen. Rankaisemisen tilapäisyydellä ja hetkellisyydellä ei siten ole merkitystä, koska rankaisun vaikutukset jatkuvat vielä pitkään rankaisemisen jälkeen.

Koirien kouluttamisen kannalta on erittäin tärkeää ymmärtää yksi oppimiseen kuuluva perusasia. Rankaiseminen nimittäin heikentää palkkion arvoa. Näin ollen rankaisemisen jälkeen palkitseminen on palkkiosta riippumatta jopa turhaa. Jos palkkioita kulutetaan rankaisusta palautumiseen, rankaiseminen johtaa siten aina umpikujaan.

Moni on varmasti huomannut, että sähköpantojen puolesta puhumisessa yritetään korostaa vastuullista toimintaa muistuttamalla myös palkkioiden antamisesta koiralle. Erilaiset palkitsemista ja rankaisemista yhdistävät sekamenetelmät eivät ole oppimista kokonaisvaltaisesti edistäviä. Tällaisella tyylillä koulutettu osaavakin koira osaisi paljon enemmän, varmemmin ja entistä pidemmälle vietyjä taitoja palkitsemiseen perustuvien tekniikoiden taitavalla hallinnalla koulutettuna.

Oppimisen näkökulmasta ei ole mikään ihme, jos rankaisemisen jälkeen palkitseminen ei ratkaise ongelmia. Rankaiseminen luo vain koko ajan lisää ongelmia, jotka voivat ilmetä myös aivan muissa tilanteissa kuin niissä, joihin rankaiseminen on alun perin liitetty.

Koiranomistajat saattavat uskoa sähköpannan toimivan, koska he näkevät koiran nopean reaktion. Tällöin koira lopettaa ei-halutun toiminnan, ainakin sähköiskun ajaksi. Muutaman sekunnin esitys riittää, jotta tällainen välttämiskäyttäytymistä aiheuttava reaktio voidaan näyttää.6 Osa koiranomistajista ei tosin tuon ensimmäisen reaktion nähtyään enää halua käyttää sähköpantaa koiralleen.7 Oli havainto sähköpannan vaikutuksista sitten toiveikkuutta herättävä tai päinvastoin kauhistuttava, vaikutukset ovat hyvin selkeät. Kukapa ei sähköiskuun reagoisi.

Sähköpannan avulla markkinoidaan tottelevaisuutta, vaikka todellisuudessa kyse olisi passiivisuutta aiheuttavasta opitusta avuttomuudesta. Se on vakava stressitila, joka alentaa toimintakykyä voimakkaasti.8 Koira ei tee väärin tai oikeastaan koira ei tee mitään, koska se ei uskalla. Ihmisillä opittu avuttomuus johtaa tutkitusti esimerkiksi huonoon koulumenestykseen.

Rankaisukeinot haittaavat koiran hyvinvointia sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä, koska eläin ei voi luottaa rankaisevaan ihmiseen eri tilanteissa.8 On erittäin yleistä, että koiraongelmia yritetään ratkaista rankaisukeinojen avulla.10, 11, 12, 13 Rankaiseminen todennäköisesti lisää koirien aggressiivisuutta yleisesti sen lisäksi, että se voi aiheuttaa sitä välittömästi.12 Merkittävä ongelma koirien rankaisemisessa on siis se, että rankaisemisen yleisyys ja toimivuus ovat sekoittuneet arkiajattelussa samaksi asiaksi. Tämä on johtanut mittaviin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin niin ihmisten kuin heidän koirien kohdalla.

MAINOS

Sähköpanta ja näytön paikka koiratutkimuksessa:

Koirat voivat oppia tunnistamaan hyvin tarkasti olosuhteet, milloin ne saavat sähköiskun. Koirat reagoivat ihmisen käskyihin vain silloin.5

Sähköpanta on vain yksi monista vastauksista, mitä on yritetty keksiä sen sijaan, että ihmisiä opetettaisiin pitämään parempaa huolta koiristaan.5, 19

Suurinta osaa koirista koulutetaan elämänsä aikana jonkin verran. Usein ensimmäisenä rankaisukeinojen avulla.10

Sähköpanta ei opeta koiralle, mistä sen pitäisi motivoitua.7

Sähköpanta voi lisätä koirien kiinnostusta riistan jahtaamiseen, vaikka juuri sitä yritettäisiin vähentää.19

Sähköpantaa käytetään niihin asioihin, jotka ärsyttävät ihmisiä.7

Sähköpannan käyttäminen koulutuksessa lisää koirille haitallista stressiä heti.9, 15

Sähköpannan haittavaikutukset kopioituvat myös koulutustilanteiden ulkopuolelle.11

Väärin ajoitettu sähköisku altistaa koiran pitkäkestoiselle ja vakavalle eli terveyttä haittaavalle stressille.22

Työkoiratkin suoriutuvat paremmin työstään turvallisilla välineillä ja ilman rankaisukeinoja.7

Etenkin työkoirien koulutukseen tulisi kehittää menetelmiä, joiden avulla huolellisesti valitut koirayksilöt menestyisivät työssään.26

Työkoirien koulutuksessa heikosti suoriutuvia koiria rankaistaan hyvin suoriutuvia useammin, mutta rankaisu ei paranna heikosti suoriutuvien koirien suorituskykyä.13

Sähköpannan avulla ei saavuteta parempia tuloksia työkoirien työssä tai työn ulkopuolella.9

Hännän heiluminen tottelevaisuuskoulutuksessa ei kerro, millaisia menetelmiä koiran koulutuksessa on käytetty.9

Sähköpanta vähentää koiran motivaatiota yhteistyöhön ja kommunikointiin ihmisen kanssa.9

Sähköpannan avulla kouluttamisesta ei ole hyötyä oikean elämän tilanteissa testitilanteiden ulkopuolella.11, 19

“Tottelemattomuutta” tulisi useimmiten hoitaa stressiperäisenä käyttäytymisenä.20

Rankaisukeinojen käyttäminen vähentää huomion hakemista ja samalla lisää kaikkia muita ihmistä ärsyttäviä ja haittaavia ongelmakäyttäytymisiä.10

Rankaisukeinojen käyttäminen lisää koirien aggressiivisuutta omistajiaan kohtaan.12

Televisiossa, kirjoissa ja internetissä suosittujen rankaisuun perustuvien koulutusmenetelmien käyttäminen aiheuttaa tapaturmia koiranomistajille.12

Sähköpanta ei pelasta koiria eutanasian partaalta, vaan ennemminkin lähettää ne sinne.14

Koirat saattavat lopettaa ei-halutun käyttäytymisen aikuistuessaan, joten nuoren koiran kohdalla sähköpannan käytön etuja ei voida edes todistaa.16

Kouluttaessa tulee aina huomioida, miten eri tavalla kouluttaja ja koiranomistaja toimivat koiran kanssa ja miten erilaisia oikean elämän tilanteet ja koulutustilanteet voivat olla.16, 25

Palkkiot johtavat varmimpiin koulutustuloksiin niin kokeneiden kuin aloittelevien koiranomistajien käytössä.11

Koiranomistajat pitävät palkkioiden avulla kouluttamista luotettavampana kuin sähköpannan avulla kouluttamista.15

Sähköpantaa käyttämällä ei saa parempia tuloksia kuin palkkioihin perustuvan koulutuksen avulla.15

Rankaisemisen avulla kouluttaminen heikentää koiran oppimiskykyä ja koulutettavuutta.21

Tottelemattomuudesta rankaiseminen sähköiskulla lisää koirien stressiä myös koulutustilanteiden ulkopuolella.22

Sähköpannan avulla koulutetuilla koirilla ei ole stressistä vapaata aluetta elämässään.23

Sähköpannan käytöllä ja koiran hyvinvoinnin heikentymisellä on selvästi havaittava yhteys.23

Positiiviseen vahvistamiseen perustuvat koulutusmenetelmät eivät aiheuta haittoja koiran hyvinvoinnille.24

Yksikään koiratutkimus ei osoita sähköpannan olevan parempi vaihtoehto kuin palkkioiden avulla kouluttaminen.17

Koulutusmenetelmien kehittämisessä ja valinnassa tulisi hyödyntää tutkimustuloksia, jotka ovat jo arvioineet eri menetelmien toimivuutta oikean elämän tilanteissa.26

MAINOS

Lopuksi

Jos koiraongelmista ei pääse eroon edes sähköpannalla, lievempien rankaisukeinojen kokeilut saavat ihmisen ja koiran vain ärtymään toisiinsa ilman ongelmien poistumista. Koulutustilanteet on kuitenkin mahdollista muuttaa onnistumisia ja onnellisuutta takaaviksi, jotta toistuviin virheisiin ajautuminen estyisi. Parhaana vaihtoehtona kaikkiin tilanteisiin on palkitsemiseen perustuva kouluttaminen.

Kuka tahansa voi halutessaan yrittää väitellä sähköpannan käyttämisen ja sen etujen puolesta. Helposti ymmärrettävää tutkimusnäyttöä tällaisia väitteitä vastaan on kuitenkin runsaasti sekä perustutkimuksena että soveltavana tutkimuksena. Koiran rankaisemisen hyödyllisyydestä tai toimivuudesta ei ole lainkaan näyttöä ihmisten tai eläinten turvallisuuden, hyvinvoinnin, onnellisuuden, terveyden tai yhteiselon mielekkyyden kannalta.

Koiratutkijat ovat seuranneet jopa vuosikymmenen mittaisia sähköpannalla kouluttamisen ajanjaksoja, joiden tulokset lopulta johtivat maalaisjärkisinä pidettäviin neuvoihin. Koiraa ei kannata pitää vapaana, jos tietää tai edes arvelee sen lähtevän omille teilleen. Lisäksi lemmikinomistajien ja koiria työtehtäviin kouluttavien tietojen ja taitojen lisääminen auttaa heitä muuttamaan eläinkäsityksiään ajantasaisiksi.

Sähköpanta tai koiran rankaiseminen ylipäätään ei ratkaise ongelmia, vaan aiheuttaa niitä. Tutkimustyö tämän väitteen tueksi on jo tehty ja seuraavaksi sen tuloksia voi soveltaa käytäntöön.

© DOLO DogsLearnOnline / Jirka Vierimaa

Lähteet

  1. Bekoff, M. (2018) Will more science show its really ok to harm animals? https://www.psychologytoday.com/us/blog/animal-emotions/201806/will-more-science-show-its-really-ok-harm-animals (Haettu 23.6.2018)
  2. Sidman, M. (2000) Coercion and Its Fallout (Revised Edition). Boston: Authors Cooperative.
  3. Bandura, A. (1990) Selective Activation and Disengagement of Moral Control. Journal of Social Issues 46(1): 27–46.
  4. Moore, C. (2015) Moral Disengagement. Current Opinion in Psychology 6: 199–204.
  5. Masson, S., la Vega, S., Gazzano, A., Mariti, C., Da Graça Pereira, G., Halsberghe, C., Muser Leyvraz, A., McPeake, K. & Schoening, B. (2018) Electronic training devices: Discussion on the pros and cons of their use in dogs as a basis for the position statement of the European Society of Veterinary Clinical Ethology. Journal of Veterinary Behavior 25: 71–75.
  6. Videoesimerkki sähköpannan käyttämisestä luonnonsuojeluun tarkoitetulla ”koulutusradalla”: https://www.youtube.com/watch?v=FzXGuZN2z2Q
    (Haettu 23.6.2018)
  7. Overall, K.L. (2007) Considerations for shock and ‘training’ collars: Concerns from and for the working dog community. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research 2(4): 103–107.
  8. Seligman, M. E., & Beagley, G. (1975) Learned helplessness in the rat. Journal of Comparative and Physiological Psychology, 88(2): 534-541.
  9. Schilder, M.B. & van der Borg, J.A. (2004) Training dogs with help of the shock collar: short and long term behavioural effects. Applied Animal Behaviour Science 85(3–4): 319–334.
  10. Blackwell, E.J., Twells, C., Seawright, A. & Casey, R.A. (2008) The relationship between training methods and the occurrence of behavior problems, as reported by owners, in a population of domestic dogs. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research 3(5): 207–217.
  11. Blackwell, E.J., Bolster, C., Richards, G., Loftus, B.A. & Casey, R.A. (2012) The use of electronic collars for training domestic dogs: estimated prevalence, reasons and risk factors for use, and owner perceived success as compared to other training methods. BMC Veterinary Research 8:93.
  12. Herron, M.E., Shofer, F.S. & Reisner, I.R. (2009) Survey of the use and outcome of confrontational and non-confrontational training methods in client-owned dogs showing undesired behaviors. Applied Animal Behaviour Science 117(1–2): 47–54.
  13. Haverbeke, A., Laporte, B., Depiereux, E., Giffroy, J.M. & Diederich, C. (2008) Training methods of military dog handlers and their effects on the team’s performances. Applied Animal Behaviour Science 113: 63–69.
  14. Overall, K.L. (2007) Why electric shock is not behavior modification. Journal
    of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research Volume 2(1): 1–4.
  15. Cooper, J.J., Cracknell, N., Hardiman, J., Wright, H. & Mills, D. (2014) The Welfare Consequences and Efficacy of Training Pet Dogs with Remote Electronic Training Collars in Comparison to Reward Based Training. PLoS ONE: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0102722 (Haettu: 17.6.2018).
  16. Christiansen, F.O., Bakken, M. & Braastad, B.O. (2001) Behavioural changes and aversive conditioning in hunting dogs by the second-year confrontation with domestic sheep. Applied Animal Behaviour Science 72(2): 131–143.
  17. Ziv, G. (2017) The effects of using aversive training methods in dogs – A review. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research 19: 50–60.
  18. Casey, R.A., Loftus, B., Bolster, C., Richards, G.J. & Blackwell, E.J. (2014) Human directed aggression in domestic dogs (Canis familiaris): Occurrence in different contexts and risk factors. Applied Animal Behaviour Science 152: 52–63.
  19. Dale, A.R., Podlesnik, C.A. & Elliffe, D. (2017) Evaluation of an aversion-based program designed to reduce predation of native birds by dogs: An analysis of training records for 1156 dogs. Applied Animal Behaviour Science 191: 59–66.
  20. Mills, D., Karagiannis, C. & Zulch, H. (2014) Stress—Its Effects on Health and Behavior: A Guide for Practitioners. Veterinary Clinics of North America: Small Animal Practice 44(3): 525–541.
  21. Rooney, N.J. & Cowan, S. (2011) Training methods and owner–dog interactions: Links with dog behaviour and learning ability. Applied Animal Behaviour Science 132(3–4): 169–177.
  22. Schalke, E., Stichnoth, J., Ott, S. & Jones-Baade, R. (2007) Clinical signs caused by the use of electric training collars on dogs in everyday life situations. Applied Animal Behaviour Science 105(4): 369–380.
  23. Fernandes, J.G., Olsson, A.S. & Vieira de Castro, A.C. (2017) Do aversive-based training methods actually compromise dog welfare?: A literature review. Applied Animal Behaviour Science 196: 1–12.
  24. Deldalle, S. & Gaunet, F. (2014) Effects of 2 training methods on stress-related behaviors of the dog (Canis familiaris) and on the dog–owner relationship. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research 9(2): 58–65.
  25. Scandurra, A., Alterisio, A., Marinelli, L., Mongillo, P., Semin, G.R. & D’Aniello, B. (2017) Effectiveness of verbal and gestural signals and familiarity with signal-senders on the performance of working dogs. Applied Animal Behaviour Science 191: 78–83.
  26. Rooney, N.J., Clark, C.C.A. & Casey, R.A. (2016) Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review. Journal of Veterinary Behavior 16: 53–64.

MAINOS