ADVERTISEMENT

Kouluttamalla älykkäämpi koira?

Eläinten ongelmanratkaisukyvyn tutkiminen laajentaa käsitystämme eri lajien ja tietysti sen kaikkein tutuimman eläinystävän ja harrastuskaverin käyttäytymisestä. Uusi näkökulma taitojen avulla sopeutumisesta on muuttanut ajattelua pelkkiin ärsykkeisiin ja reaktioihin perustuvasta selviytymiskamppailusta. Samalla yrittämisen ja erehtymisen avulla oppiminen on osoittautunut aiempaa monimuotoisemmaksi ja hienovaraisemmaksi ilmiöksi. Käyttäytymisen tarkoitus on auttaa eläintä vuorovaikuttamaan elinympäristönsä kanssa.

Tiedon laajentumisesta ja tarkentumisesta huolimatta eläimet edelleen havaitsevat ärsykkeitä ja erilaiset ärsykkeet vaikuttavat niiden käyttäytymiseen. Ne yrittävät ja etenkin vaikeissa tilanteissa erehtyvät usein. Mutta voiko mestariksi tulla ihan mitä tahansa harjoittelemalla? Jos vain yrittää sinnikkäästi, löytyykö ratkaisu nopeammin?

ADVERTISEMENT

Tässä tekstissä tarkastelen eläinten ongelmanratkaisukykyä ja käytän koiraa esimerkkinä. Ongelmanratkaisukyvyn ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeässä roolissa harrastuskoirien vireenhallinnan harjoittelussa sekä ongelmakoirakoulutuksessa. Viitteenä olevan taustatutkimuksen käytännön eläinmallina oli harmaaorava.

Ongelmanratkaisun avulla vaikeatkin palkkiot tulevat mahdollisiksi

Lajienvälinen vertailu on sen osaavillekin hyvin vaativa tehtävä. Sen vuoksi tämä artikkeli on pelkistetty sen ajatuksen varaan, että uusiin ympäristöihin nopeasti sopeutuvat eläimet ovat oletettavasti myös taitavia ongelmanratkaisijoita.

Ongelmanratkaisukyvyssä on toisistaan erotettavia piirteitä, joiden perusteella onnistumisia voidaan ennustaa tarkemmin. Koirien kohdalla ongelmanratkaisukyvyn lähempää tarkastelua voidaan hyödyntää käytännön tasolla esimerkiksi:

  • Uusiin harjoituspaikkoihin tutustumiseen
  • Vieraiden ihmisten kohtaamiseen
  • Uusien taitojen ja tehtävien oppimiseen
  • Yksilölle sopivampaan virikkeellistämiseen
  • Tapojen muuttamiseen

Eläimen ongelmanratkaisukyky voi kuulostaa sateenvarjokäsitteeltä, jonka avulla voidaan selittää mitä tahansa. Siksi sen huolellinen purkaminen on tarpeellista. Ongelmanratkaisukyky johtaa harjoituksen myötä ongelmanratkaisutaitoihin eli oppiminen vaikuttaa siihen läpi elämän.

Monissa tutkimuksissa on havaittu koirien itsenäisen ongelmanratkaisun vähenevän iän myötä, mutta syy ei ole koiran aikuistumisessa. Koirat saavat pyytämällä ihmiseltä apua, jolloin niiden ei tarvitse keksiä ratkaisuja aina itse. Samaan aikaan on havaittu koirien oppimisen olevan pysyvämpää, jos ne saavat itse oivaltaa ratkaisun. Valitettavan usein koirien omat keksinnöt eivät vain kelpaa ihmiselle. Joka tapauksessa koiran ongelmanratkaisukyky on nähtävillä aina paljaalla silmällä. Silloin puhutaan ongelmanratkaisutaidoista, joihin oppiminen niihin liittyy kiinteästi.

Katso alta videoesimerkki, miksi esimerkiksi koiria ja varislintuja ei kannata verrata toisiinsa. Visuaalisen informaation käyttäminen ongelmanratkaisussa ei ole koiran vahvuus, koska koiran rotutyyppi voi olla jalostunut kiinnostumaan vain tietynlaisesta liikkeestä. Etenkin hajumaailman tärkeyden vuoksi koirat tarvitsevat lajille ja rotutyypille sopivia ongelmanratkaisutehtäviä. Tällaisten suunnitteleminen kehittää myös ihmisten ongelmanratkaisutaitoja.

ADVERTISEMENT

Millaisista piirteistä on kyse?

Erilaisia ominaisuuksia tarkkailemalla ja vertailemalla tutkijat ovat kiinnittäneet huomionsa erityisesti neljään piirteeseen. Niistä jokainen edesauttaa osaltaan luovan ongelmanratkaisun onnistumisessa. Nämä piirteet ovat käyttäytymisen sinnikkyys, vaihtelevuus, joustavuus sekä valintatarkkuus. Tutkimusta on tehty ahkerasti etenkin 2010-luvulla, mutta taustoja niihin löytyy vuosikymmenten takaa.

Sinnikkyys

Sinnikkyys on olennainen piirre monimutkaisempia ongelmia ratkaistessa, sillä niiden ratkaiseminen vie hyvin oletettavasti paljon aikaa. Esimerkiksi mangustien, hyeenojen ja muutamien lintulajien kohdalla ongelmanratkaisuyritykseen käytetyn ajan kasvaessa todennäköisyys ratkaisun löytymiseen on osoittautunut suuremmaksi.

Sinnikkyys on hyvin helposti havaittava ja ymmärrettävä piirre. Koirien kohdalla se on hyvin maalaisjärkiseltä tuntuva ulottuvuus ongelmanratkaisukyvyn käsitteessä. Koirien kohdalla sinnikkyydestä käytetään myös yleiskielisesti rinnakkaisnimitystä motivaatio, jolla tarkoitetaan voimakasta halua tavoitella palkkiota. Motivaatio liittyy kuitenkin kaikkiin ongelmanratkaisutyyleihin, joten etenkin koulutustilanteissa voitaisiin puhua ennemminkin käyttäytymisen pysyvyydestä.

Sinnikkyys kuvastaa eläimen näkökulmaa siitä, kuinka palkkio pysyy pitkään mahdollisena saavuttaa.

Vaihtelevuus

Vaihtelevuutta arvioidaan esimerkiksi laskemalla, kuinka montaa eri käyttäytymistä eläin kokeilee ratkaistakseen ongelman. Etenkin työkaluja voidaan käyttää monin tavoin, joten työkalun toimivuus on aina sen käyttäjästä kiinni.

Pentukoulutuksessa vaihtelevuuden piirrettä huomioidaan esimerkiksi temppujen ja perustaitojen opettamisessa. Pentujen ei haluta toistavan vain yksitoikkoisesti jotain toimintatapaa, vaan kokeilevan erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtelevuudella voidaan vaikuttaa esimerkiksi leikkityylien monipuolisuuteen tai turhautumisen ennaltaehkäisyyn.

Naksutinkoulutuksessa koiran tärkein työkalu on sen keho. Opetettavat taidot ovat useimmiten jotain tahdonvaraista liikkumista, kuten noutokapulaan tarttuminen etummaisilla hampailla tai esteen yli hyppääminen. Jos harjoittelet koiran kanssa jotain tiettyä lajia, voit laskea montaako erilaista käyttäytymistä kokeessa tai kilpailussa onnistumiseen tarvitaan.

ADVERTISEMENT

Joustavuus

Joustavuudella tarkoitetaan kykyä muuttaa käyttäytymistään erehdyksen tai onnistumisen seurauksena. Yksilöiden välillä on suuria eroja, kuinka monesti ja kuinka nopeasti käyttäytyminen muuttuu. Koira ei välttämättä laske onnistumisia tai erehdyksiä samalla tavalla kuin sitä ohjaava ihminen. Etenkin yhteisissä harjoituksissa optimistinen koira saattaa tarvita erehtyessään vähemmän ihmisen palautetta kuin pessimistinen koira onnistuessaan.

Joustavuutta on myös arvioitu luovaksi kyvyksi käyttää vanhoja taitoja uudessa tilanteessa eli yleistää olemassa oleva taito käytettäväksi erilaisessa tilanteessa. Käyttäytymisen joustavuus voisi siten olla eräänlainen älykkyyden mittari, sillä oppimista nopeuttavana ominaisuutena se on hyvin käytännöllinen. Koira keksisi esimerkiksi kokeilla ulkona tai uudessa harjoituspaikassa jotain kotona opeteltua taitoa. Joustava käyttäytyminen voi näin ollen avata ovia useampiin ongelmanratkaisun vaihtoehtoihin.

Joustavuus tekee eri käyttäytymisten välisen valikoinnin mahdolliseksi. Tästä valikoinnista puhutaan naksutinkoulutuksessa erotteluharjoituksena eli palkitaan oikeista valinnoista ja jätetään muu palkitsematta. Erotteluharjoituksen suurin etu on, että eläin saa itse kokeilemalla ansaita palkkioita haluttua käyttäytymistä toistamalla ja jää ilman palkkiota kokeillessaan väärää vaihtoehtoa.

Erotteluharjoitus on hyvin helppo tapa saavuttaa nopeasti 80–90 %:n luotettavuus eli hyvin varmoja onnistumisia. Sen kääntöpuolena voi hyvin aktiivisen koiran tapauksessa olla välivaihe, jossa koira kokeilee innoissaan kaikenlaista.  Joustavuuden tulisikin johtaa onnistumisten myötä valintatarkkuuteen.

Valintatarkkuus

Naksutinkoulutuksen taustalla olevan tieteen, sovelletun käyttäytymisanalyysin, mukaan käyttäytyminen perustuu erotteluun. Yleisimmin naksutinkoulutuksessa hyödynnetään eläimille tyypillistä joustavaa ongelmanratkaisutapaa. Eläinkoulutuksessa eläinten valmiiden ominaisuuksien hyödyntämistä ja niiden vahvistamista pidetään eettisimpänä lähestymistapana. Käytännössä eläin saa osallistua koulutukseen aktiivisesti eli sen käyttäytymisellä ja oppimisella on koko ajan väliä.

Tavoitteellinen kouluttaminen ei voi kuitenkaan perustua vain yhteen ongelmanratkaisutyyliin. Kun koira on kokeilemalla oivaltanut, miten se voi palkkionsa tienata, harjoitusta tarkennetaan. Esimerkiksi hajutyöskentelyssä koira ei saa palkkioita ainoastaan haistelemisesta, vaan jonkun tietyn hajun haistamisesta ja sen erottamisesta muiden joukosta. Samoin agilitykoiralle opetetaan erikseen hyppytekniikkaa, eikä vain juoksemista ja hyppimistä.

Valintatarkkuus on ainoa ongelmanratkaisutyyli, jota harjoittelemalla harrastuskoira pystyy tekemään tarkan suorituksen täydessä vauhdissa tai hyvin kiihtyneenä. Yleisesti ottaen taitavan koiran käyttäytyminen on hyvin tarkkaa.

ADVERTISEMENT

Kaksi haastetta

Ensimmäisenä haasteena on yksittäisen ongelmanratkaisutyylin korostuessa  kasvava ajankäyttö ja energiankulutus. Mitä tahansa tyyliä eläin toistaa pidempään, useammin tai voimakkaammin, sillä voi olla suuri merkitys oikean elämän tilanteisiin. Yhteen tyyliin painottaminen ei välttämättä ole tehokas keino selvitä luonnossa tai muuten aikarajoitteisissa tilanteissa.

Esimerkiksi petoeläimen sinnikäs ja usein toistuva, itseään nopeamman saaliseläimen jahtaaminen kuluttaa saatuun hyötyyn nähden aivan liikaa. Myös koirat saattavat toistaa sinnikkäästi jotain tapaa, kuten hihnassa vetämistä ja haukkumista. Ihmisen näkökulmasta ne eivät pääse yhtään nopeammin ja varmemmin eteenpäin. Vaikka sinnikkyys on ongelmanratkaisutyyli, se ei ole yksiselitteisesti toimiva ja tehokas kaikkiin tilanteisiin.

Lemmikin ja luonnonvaraisen eläimen isona erona on varmuus ravinnosta. Koirien ei usein tarvitse kuluttaa saamansa aterian vuoksi paljoakaan energiaa, eivätkä ne ehdi nälkiintyä ennen seuraavaa ateriaa. Sinnikkyys saattaisikin korostua koirilla, jotka saavat aktiivisuustasoonsa nähden liian korkeaenergistä ravintoa ja etenkin liian virikkeettömästi tarjoiltuna.

Toisena haasteena näissä ongelmanratkaisutyyleissä on  mahdollinen toistensa poissulkevuus. Esimerkiksi sinnikkyys ja joustavuus eivät voi aina esiintyä täysin samanaikaisesti, vaikka agilitykoira pystyykin suorittamaan vaativan kilpailuradan jatkuvasti haukkuen. Remmirähinä tai lelupalkkion tavoittelu tuijottamalla ovat oivia esimerkkejä siitä, kuinka sinnikkyys voi myös vähentää käyttäytymisen joustavuutta ja vaihtelevuutta.

Samankaltaisena toistuvien oppimistilanteiden vaikutus näkyy ongelmanratkaisutyylien vakiintumisena, jolloin koiran käyttäytyminen muuttuu jatkuvasti optimaalisemmaksi. Siihen kuluu yksinkertaisesti vähemmän aikaa ja energiaa. Tällä ei välttämättä ole yhteyttä sopeutumista edistävään käyttäytymiseen tai koulutustavoitteiden saavuttamiseen. Kaikessa harjoittelussa koiran kanssa tarvitaan kirkas ja realistinen tavoite, jota tavoitellessa eri tyylejä voidaan vaihdella. Näin ollen jo oppiminen itsessään olisi koiralle varmasti virikkeellistä.

Ihminen saattaa sulkea pois joidenkin koiran ongelmanratkaisutyylien hyödyntämisen. Se voi tapahtua tarkoituksella, esimerkiksi harjoittelemalla sinnikästä ja tarkkaa hajutyöskentelyä joustavuuteen ja vaihtelevuuteen tottuneen koiran kanssa. Koiran kanssa leikkiessä saatetaan myös tahattomasti aiheuttaa pelkkää sinnikkyyttä lelun puremiseen, jolloin leikki muuttuu tavoitteettomasta ja monipuolisesta yhdessä touhuamisesta pelkistetyksi tehtäväksi.

ADVERTISEMENT

Miten ongelmanratkaisun tehokkuutta ennustetaan?

Tutkijoiden tekemän analyysin mukaan ongelmanratkaisu tehostuu kahdella tavalla. Ensinnä harjoituskertojen myötä kasvava sinnikkyys vähentää ongelmanratkaisuun kuluvaa aikaa. Koiran tunnistaessa koulutustilanteessa mahdolliset palkkiot, se pystyy työskentelemään niiden eteen aktiivisemmin. Toisena käyttäytymisen valintatarkkuuden parantuessa koira käyttää useammin vain varmimpia palkitsemiseen johtavia taitojaan. Tämä on toinen tapa ja oppimisen seuraava vaihe vähentämään onnistumiseen tarvittavaa aikaa.

Koirien koulutuksessa sekä liiallinen temppujen ja vapaaehtoisen toiminnan tarjoaminen että pakkokeinojen käyttäminen tukeutuu käyttäytymisen joustavuuteen. Koiran ongelmanratkaisutyylejä tarkastelemalla ne joutuvat joustamaan ihmisen taitojen ja tavoitteiden edessä. Vaikka joustavuus onkin väylä käyttäytymisen valintatarkkuuteen, se voi johtaa toisiin tukeutumiseen ja tarpeeseen saada toistuvaa palautetta. Joustavuuden hyödyntäminen liian pitkään voi siten hidastaa koiran oppimista.

Lopuksi

Ongelmanratkaisutyylien monipuolinen hyödyntäminen voi tehdä koirien koulutuksesta tarkkaa ja tehokasta. Ihmisen näkökulmasta koiraa halutaan motivoida ja kannustaa onnistumisiin, kun sille opetetaan erilaisia taitoja ja tehtäviä. Käytännön harjoitustilanteissa tapahtuu kokemusteni mukaan usein pohdintaa, onko jokin tehtävä koiralle liian helposti tai liian vaikeasti ratkaistavissa. Sen ohella voitaisiin pohtia, mitä tyyliä käyttäen tehtävä olisi ratkaistavissa. Tällaisen lähestymistavan avulla koirasta voi koulutuksen avulla tulla älykkäämpi versio itsestään.

© DOLO DogsLearnOnline / Jirka Vierimaa

Lähde:

Chow, P.K.Y & Lea, S.E.G. & Leaver, L.A. (2016) How practice makes perfect: The role of persistence, flexibility and learning in problem-solving efficiency. Animal Behaviour 112:273–283.

ADVERTISEMENT