Koukussa makupaloihin

“Apua, en pääse nameista eroon!”

Palkkioiden avulla kouluttaminen on tehokasta ja turvallista. Moni jämähtää kuitenkin koulutuksessa paikoilleen, eikä onnistu palkkioiden vähentämisessä. Siitäkin huolimatta palkitseminen johtaa yleisesti ottaen varmimmin onnistumisiin koiran kouluttamisessa. Ruokapalkkiot ovat helpon käytettävyytensä vuoksi suosituimpia ja yleisesti suositeltuja. Niiden avulla koira hoksaa nopeasti, mistä on kyse.

Palkitsemiseen eli positiiviseen vahvistamiseen perustuvat koulutustekniikat eivät tarkoita kuitenkaan makupaloihin turvautumista, pelkkää temppujen opettamista tai ikuista namittamista. Positiivisen vahvistamisen tekniikoihin kuuluu nimittäin keskeisesti myös palkkioiden vähentäminen. Koiran ohjaaminen makupalojen avulla tai makupalojen syöttäminen koiralle on siten eri asia kuin suunnitelmallinen palkkioiden avulla kouluttaminen.

Avain palkkioiden vähentämiseen on koiran käyttäytymistarpeissa ja niiden täyttymisessä. Tässä artikkelissa annan muutaman yksinkertaisen esimerkin, miten koiran hyvinvointi ja koulutuksen eteneminen liittyvät toisiinsa.

Esimerkkinä luoksetulo

Koira jolkottelee metsässä ja kuulee ihmisen kutsuhuudon: ”Täällä!” Korvat heilahtavat, koira vilkaisee ihmistä, se on kuullut kutsun. Se on reagoinut siihen. Jokainen kuuleva ja elävä nisäkäs reagoi muusta ympäristöstä poikkeaviin ääniin, se on varmaa. Kuulohavainnon jälkeen koiran pitäisi osata tehdä valinta lähteä juoksemaan suoraan kutsuvan ihmisen luo. Se onkin aivan toinen asia.

Luoksetulo on hyvin yksinkertainen taito, mutta sen käyttöarvo piilee toistettavuudessa. Koiran ei pitäisi kyllääntyä luoksetuloon, vaikka sitä toistettaisiin usein. Päinvastoin, koiran pitäisi alkaa ennakoida kutsua tutuksi tulevissa tilanteissa ja sen vuoksi se alkaa myös jäädä luoksetulon jälkeen lähellesi yhä pidemmiksi ajoiksi.

Toiminnan aikaansaaminen tarkoittaa, että koira alkaa toistaa jotain sellaista toimintaa, josta se saa palkkion. Se on ensimmäinen ja helpoin koulutusvaihe, joka ei vielä tarkoita kuitenkaan taidon osaamista ja sen täydellistä hallitsemista. Luoksetulon kohdalla toiminnan aikaansaaminen on esimerkiksi sitä, että ihminen menee kyykkyyn, koira kiinnostuu ihmisen eleistä ja aloittaa lähestymisen, jolloin ihminen kehuu ja palkitsee koiran luonaan. Toistettuna kyykkyyn meneminen muuttuu yhdeksi luoksetulovihjeeksi ja useimmiten pennut oppivat sen ihan jo kokoeromme vuoksi kasvattajan luona. Juuri tuon toiminnan aikaansaamisen helppouden vuoksi moni uskaltaa pitää koiraansa vapaana, vaikka luoksetulo ei olisikaan taitona koirakon vahvuuksia.

Esimerkkinä ohitustilanne

Koira näkee hihnalenkillä vastaantulijan ja aloittaa kohti vetämisen. Ihminen jarruttelee kulkemista, yrittää kutsua koiraa, kokeilee eri äänensävyjä, ohjailee koiraa hihnalla, pysähtyy ja liikkuu vuorotellen. Namien laittaminen koiran kuonon eteen saa koiran huomion ja koiran pystyy syöttämään tilanteesta kauemmas. Tässäkin on kyse toiminnan aikaansaamisesta. Luoksetulo ei toiminut, sitä ei saatu muiden houkutusten vuoksi aikaan – mutta nameilla houkuttelemalla jotain kontaktin suuntaista saadaan nopeasti tapahtumaan.

Toisten koirien ohitusharjoitus on klassikkoesimerkki koulutustilanteesta, jossa halutusta toiminnasta huolimatta taustalla vahvistuu aivan vääränlainen, kiihtynyt tai rauhaton olotila. Toiminnan aikaansaamisen vaihe auttaa pitämään kontaktin ihmisessä, mutta se kantaa vain tiheätahtisen palkitsemisen ajan. Palkkioiden loppuessa koiran käyttäytyminen on taas lähellä lähtötilannetta eikä päinvastoin – eli että koira ennakoisi jotain yhteistä tekemistä ohitustilanteen lähestyessä.

Katse käyttäytymistarpeisiin!

Koiran kouluttaminen on loppujen lopuksi melko helppoa, jos lähtökohdat ovat kunnossa. Tarkasta kuusi asiaa, kun haluat varmistua koirasi oppimiskyvystä ennen vaativamman oppimistilanteen alkamista. Etenkin aloittelijalle, aralle, vilkkaalle tai impulsiiviselle yksilölle kaikki pienetkin ongelmanratkaisukykyä kehittävät tehtävät voivat olla aluksi vaativia. Myöhemmin kaikkien opittujen taitojen ylläpito tapahtuu ensisijaisesti näiden kohtien kautta:

  • 1. Liikunta ja toiminnallisuus

    Koirat ovat saalistavia eläimiä ja sen vuoksi aktiivisia liikkumaan. Monipuolinen ja vaihteleva liikunta niin yksilöllisesti nopeuden, matkan, rasituksen kuin ympäristöjenkin puolesta sopii seikkailumielisille koirille. Liikunnan ja aktiivisen toiminnan tarve yleensä yllättää koiranomistajan, mutta tarpeen huomioiminen ennaltaehkäisee ongelmatilanteita erinomaisesti.

  • 2. Sosiaalinen toiminta

    Ajanvietto ihmisten, parhaiden koirakavereiden ja muiden sosiaalistamisen ajoilta tuttujen eläinlajien seurassa. Vaihtelevuus on tässäkin tärkeää, sillä aktiivisuus, rotutyypin ehdoilla leikkiminen ja rentoutuminen ovat kaikki yhtä tärkeitä. Sosiaalisen elämän ollessa rikasta säännöllinen yksinolo turvallisesti toteutettuna ja kohtuullisessa määrin parantaa myös huomion arvoa vahvisteena.

  • 3. Ravinto ja ruokinta

    Ruokavalion pitää sopia koiran elämään arkeen. Se auttaa jaksamaan ja tekee rasituksesta palautumisen mahdolliseksi. Ruokinta mukailee lajityypillistä etsintää, pureskelua ja repimistä, mutta on myös osaksi koulutuskäytössä. Koiraa ei kuulu tankata kuin autoa.

  • 4. Uni-valverytmi

    Nukkumisen, lepäilyn ja valveillaolon ajankohdat ovat ihmisten menoihin sopivia. Rutiinina voi pitää, että yöunien ja yksinolon välinen aamulenkki on rauhallinen ja melko lyhyt. Liikunta ja toiminta painottuvat usein illoille, jolloin ihmiset ovat pidempään ja aktiivisemmin läsnä ja koira on saanut latautua koko päivän.

  • 5. Motoriset taidot

    Vapaampi liikkuminen metsässä, uinti tai vesikävely, tasapainoilu, kiipeily, leikkiminen ja toiminnallisten temppujen harjoittelu opettavat koiraa käyttämään kehoaan. Oppimisnopeus ja keskittymiskyky paranevat, kun opittuja liikeratoja on paljon. Koiran aktiivisuus on tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin merkki eli näiden taitojen kehittymistä on myös helppo seurata arjessa.

  • 6. Terveys ja fyysinen hyvinvointi

    Koiran elimistöllä on paljon tekemistä pysyä tasapainossa, joten edeltävien kohtien jo kohtuullinenkin täyttyminen parantaa koiran elämänlaatua merkittävästi koko elinkaaren ajan. Hyvinvoiva koira on myös yhteistyökykyinen kanssaeläjä. Yksipuolista ja vähäistä liikuntaa saavasta koirasta tulee helposti kömpelö ja rauhaton – se kannattaa viedä metsään käyttämään kehoaan ja antaa sen etsiä ravintonsa kuppiruokinnan sijaan.

Lopuksi

Jos joskus jäät jumiin toiminnan aikaansaamisen koulutusvaiheeseen eli pääset vain alkuun ja huomenna olet taas lähtöruudussa, käännä huomiosi koiran käyttäytymistarpeisiin. Jos koulutuksessa tavoitekäyttäytyminen vahvistuu vain hetkellisesti hyvästä yrityksestä huolimatta, palataan elämän perusasioihin. Mikään koulutusmenetelmä ei pysty yksin täyttämään koiran käyttäytymistarpeita. Koira kestää kyllä sairaslomat, lepopäivät ja tilapäisen toimettomuuden, kun se pääsee säännöllisesti kokemaan virkeyden lisäksi väsymystä. On aivan eri asia olla kiireiseen arkeen tottunut, seuraavaa lomaa sinnikkäästi odottava aikuinen ihminen kuin tässä hetkessä täysillä elävä ja siihen reagoiva koira, joten meitä ei voi verrata keskenään.

Käyttäytymistarpeiden täyttyminen vaikuttaa koulutustilanteissa näkyvään nopeampaan ja pysyvämpään oppimiseen. Tietysti ne ovat koiran arkisen hyvinvoinnin kantava voima, joilla vaikutetaan edistävästi myös terveyteen. Hyvinvoiva koira muistaa varmemmin, mistä sitä on palkittu ja siten palkkioiden vaikutus kestää pidempään! Koira saa väsyä harjoituksista ja arkielämän virikkeellisyydestä, jolloin sen yksilölliset tarpeet ovat helpommin tunnistettavissa.

Oppimistilanteista tulee koiralle merkityksellisempiä ja se oppii ennakoinnin avulla tekemään toivomiasi valintoja. Samalla koira oppii toistamaan niitä tavoitteidesi kannalta ”oikeita” valintoja useammin ja pidempiä aikoja kerrallaan. Yksilöllisten tarpeiden täyttyminen tuo myös esiin koiran todellisen, valloittavan persoonan, jolloin tiedämme katsovamme elämämme parasta koiraa. Kaikki koirat tekevät “oikeita” valintoja, kun niille annetaan siihen mahdollisuus. Se mahdollisuus tehdään arjessa, jokaisena yhteisenä päivänä.

© DOLO / Jirka Vierimaa