Luukku 24

Miksi aikuiset koirat leikkivät?

Kesykoira on siitä erikoinen eläinlaji, että sen aikuiset yksilöt leikkivät sekä lajitovereiden että ihmisten kanssa, mutta myös asosiaalisesti eli yksin esimerkiksi pallon kanssa itseään selättäen. Leikkiminen on myös asia, jossa kilpailullisten hetkien palkitsevuutta voidaan parantaa, mutta varsinaista leikin monimuotoisuutta ei voida temppujen sarjana erikseen kouluttaa. Leikki on nopeatempoisuutensa ohella siihen liian vaihtelevaa, monimutkaista, ennakoimatonta ja toisinaan myös tavoitteetonta. Lue lisää

Luukku 23

Miksi emme tule koskaan olemaan samaa mieltä?

Dominanssin käsite on jatkuvassa keskustelussa ja myllerryksessä niin tieteentekijöiden kuin koirien kouluttajien keskuudessa. Se ei kuitenkaan ole mikään silmin havaittava totuus, jota voitaisiin selvittää loputtomasti tutkimalla. Lue lisää

Luukku 22

Henkiä pelastava hajuaisti

Hypokoira toimii diabeetikon tärkeänä tukena ilmaisten matalan verensokerin arvoja. 1990- ja 2000-lukujen alussa tehtyjen tutkimusten mukaan jopa kahdella kolmesta diabeetikoiden kanssa elävistä kouluttamattomista koirista esiintyi muutoksia käyttäytymisessä, kun ihminen havaitsi itsellään matalan verensokerin oireita. Näitä muutoksia olivat muun muassa haukkuminen, murina, nuoleminen tai toisen ihmisen hakeminen apuun.

Lue lisää

Luukku 21

Lääkkeet! Lääkkeet!

Isossa-Britanniassa eläinten hyvinvointia ja tiedollisia kykyjä tutkiva ryhmä seurasi koirien käyttäytymismuutoksia kortisonihoidon aikana. Ihmisten lääketieteessä lääkityksen tiedetään aiheuttavan psykiatrisia sivuvaikutuksia, mutta eläinten hoidossa ilmiötä ei ole hoitomuodon yleisyydestä huolimatta tutkittu. Kyse on siis empiirisestä tutkimuksesta, joka on ensimmäinen laatuaan ja se osoittaa käyttäytymisterapian samanaikaisen tarpeen lääkehoidon aikana. Lue lisää

Luukku 20

Kansalaistiedettä

Lemmikkikoirien käyttäytyminen on joskus niin kaukana tervetulleesta, että se heikentää sekä koiran että sen omistajan hyvinvointia. Siksi kansalaistiede eli esimerkiksi usealta koiranomistajalta saatu tieto heidän arkielämästään tarjoaa arvokasta tietoa käyttäytymisongelmien yleisyydestä ja niihin suhtautumisesta. Käyttäytymisklinikoilta tai nettikeskusteluista kerätty tieto koskee usein vain tarkkaan valikoitunutta viiteryhmää, jolloin etenkään pienemmät otokset eivät ole kovin edustavia. Onhan se aivan loogista, että klinikalle mennään juurikin ongelman kanssa ja ratkaisun toivossa. Lue lisää

Luukku 19

Pidätkö koiraasi hienosti hihnassa?

Koirien vapaana pitäminen julkisilla alueilla puhututtaa, mutta esimerkiksi koirien lenkkeilyttämisen vaikutuksia puistoalueisiin ei ole juuri tutkittu. Suomessa lainmukainen kiinnipitoaika on hyvä esimerkki, millaisia ratkaisuja koirien liikkumisesta voidaan perustaa tutkittuun tietoon.

Lue lisää

Luukku 18

Cityssä lenkillä

Tutkijat esittivät videomateriaalia koirien city-lenkeistä koiranomistajille ja ei-koiranomistajille. Heidän materiaalissaan näkyi muun muassa koirien kiihtymystä, välttämiskäyttäytymistä sekä aggressiota. Nämä olivat ne kolme ongelmakäyttäytymisen luokkaa, jotka näkyivät materiaalissa useimmin. 176 koirasta 22 esitti ongelmallista käyttäytymistä ja tämän määrän alhaisuuteen vaikutti ensisijaisesti kuvaustilanteen aikaraja sekä rajattu tilanne. Omistajien sukupuolijakauma ei muuttunut koiran käyttäytymisen ongelmallisuuden tai ei-ongelmallisuuden perusteella. Lue lisää

Luukku 17

Normaalisti koirakoulussa

Koirien hyvinvoinnin arvioinnille on kova kysyntä. Laajempia luonnehdintoja voidaan tehdä pentutestien, soveltuvuustestien, ongelmakartoitusten, dementia-arviointien ja monien muiden vastaavien avulla. Lähes kaikkia arviointimenetelmiä kuitenkin yhdistää poikkeuksellisen käyttäytymisen arviointi eli arvioidaan, mikä on erikoista, huomioitavaa, muutettavaa, vaarallista, terveydentilaa heikentävää tai muuta vastaavaa. Siksi tutkijat tekivätkin sellaisen arviointikeinon koirien ryhmäkoulutuksiin, jossa tarkastellaan seurakoirien normaalia käyttäytymistä. Lue lisää

Luukku 16

Onks pakko, jos haluu?

Päivän teemana on koirien stereotyyppinen ja pakko-oireinen käyttäytyminen. Tiiviillä kahtiajaolla voidaan sanoa stereotyyppisen käyttäytymisen olevan merkityksettömän näköistä toistuvaa nuolemista, jahtaamista tai vastaavaa toimintaa ilman selkeää tavoitetta ja pakko-oireinen käyttäytyminen puolestaan sisältää tavoitteen tehdä olosta helpompi toistamalla tätä käyttäytymistä. Toinen siis näkyy hyvinvointitekijöiden ongelmien johdosta, toinen taas muokkaantuu vuorovaikutuksessa oman ympäristön kanssa. Lue lisää

Luukku 15

Korealaisia koiruuksia

Koiran käyttäytymisen ongelma voidaan yleisesti määritellä miksi tahansa ei-halutuksi käyttäytymiseksi, jota koiran omistaja ei hyväksy. Tällainen käyttäytyminen voi olla monellakin tavalla koiramaista, mutta tapahtuu vain ihmisyhteisön silmin väärässä paikassa ja toisinaan liian voimakkaasti. Tällaiset sosiaaliset normit saattavat vaihdella eri kulttuurien välillä, joten tarkastellaanpa aihepiiriä eteläkorealaisten näkökulmasta. Lue lisää